(1519 – )
Seldorienin huonetta
Seldorienit ovat alun perin vanhaa belfalasilaista mustalaissukua, joka tarinoiden mukaan polveutuu pakanallisista muinaiskuninkaista. Rhaegonin isoisä Kalimac muutti Linhiriin, ansaitsi kaupalla suuren omaisuuden ja osti itselleen tarvittavat väärennetyt sukutaulut jotta hänet ja hänen lapsensa laskettaisiin Gondorin dúnedainiin. Samalla hän otti itselleen sukunimen Seldorien.
Rhaegon sai lapsena hyvän koulutuksen mutta kääntyi toisiin ajatuksiin, hylkäsi Gondorin ja palasi takaisin juurilleen Belin maahan. Siellä hän liittyi valapattoihin jotka taistelivat dúnedainin sortovaltaa vastaan. Rhaegon vangittiin ja tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen Anghabarin hopeakaivoksiin, jossa hopean erottelemiseen käytettyjen myrkkyjen huurut tuhoavat useimmat miehet muutamassa vuodessa. Rhaegon selvisi kuitenkin hengissä, onnistui pakenemaan ja palasi Belin maahan jossa hänestä tuli Emyn Eglainin (”kadotettujen kukkulat”) valapattojen kuningas. Häntä alettiin kutsua Kahlekuninkaaksi, sillä hän käytti valtansa merkkinä samoja kahleita joihin dúnedain olivat lyöneet hänet Anghabarissa.
Kahlekuninkaan viimeisin tunnettu tukikohta on Galiburin muinainen kulttipaikka Emyn Eglainissa.