Ereinion

(1632 – )

Ereinion on kuningas Tarondorin ja Fimalcan vanhin poika. Hän syntyi avoliitossa 1632 Glanhirin kaupungissa ja sai syntyessään nimen Macar. Kun hänen isästään Minastirista tuli 1636 kuningas, poika joutui muuttamaan äitinsä kanssa Osgiliathiin ja neljä vuotta myöhemmin Minas Anoriin josta tuli uusi pääkaupunki. 15-vuotiaana Macar laitettiin Rynd Permaith Iauriin opiskelemaan lakitiedettä.

Valmistuttuaan lakitieteen maisteriksi vuonna 1651 Macar siirtyi isänsä tahdosta palvelemaan kuninkaalliseen laivastoon. Samalla hän sai uuden nimen Ereinion ("kuninkaiden jälkeläinen") ja hänet vahvistettiin virallisesti kruununprinssiksi, vaikka kuninkaalla oli jo avioliitossa syntynyt nuorempi poika Elatar. Ereinion osoitti viisitoistavuotisen sodan aikana kuolemaahalveksuvaa rohkeutta. Hän uhmasi usein annettuja käskyjä ja toimi oman päänsä mukaan, mutta aina menestyksellisesti. Useiden kiivaiden meritaistelujen jälkeen hän kohosi vain neljässä vuodessa merikadetista komentajakapteeniksi. Sodan loppupuolella hän komensi Anfalasin asevoimia ja puolusti maata sekä mustainmaalaisten ja merirosvojen hyökkäyksiä vastaan. Kuningas Tarondor palkitsi hänet Andrastin ruhtinaan arvolla.

Sodan päätyttyä siviilielämä ei sopinut kiivasluonteiselle Ereinionille. Hän riitaantui pahasti velipuolensa Elatarin kanssa ja yritti useamman kerran tappaa hänet. Lopulta veljesten huonot välit ajautuivat avoimeksi sodaksi, jossa Ereinion luotti Anfalasin kansan ja armeijan horjumattoman tukeen. Ereinionin nuorempi täysveli Tuilin murhattiin sodan aikana ja diplomaattinen välitystuomio vei häneltä vielä kruununprinssinkin aseman, kun Suuri Neuvosto myönsi Tarondorille vihdoin avioeron kuningatar Mírienistä sillä ehdolla, että prinssi Elatarista tulee ainoa perillinen.

Ereinion vetäytyi Andrastiin Gondorin länsipäähän keräämään voimia ja odottamaan oikeaa hetkeä. Häntä ei ole nähty pääkaupungissa vuoden 1670 jälkeen.