Elatar

(1636 – )

Prinssi Elatar syntyi Minas Anorissa vuoden viimeisenä päivänä 1636 kuningas Tarondorin ja kuningatar Mírien ainoaksi lapseksi. Vaikka Elatar ei ollut isänsä suosikki, hänellä oli syntymästä lähtien vahvoja tukijoita: Elatarin kummivanhemmat olivat kuninkaan setä, valtamarski Vinyaran, ja hänen tätinsä, Belfalasin suuriruhtinatar Meriel Catarina Naur Amrûn.

Kuningatar Mírien vastasi täysin prinssin kasvatuksesta. Hän varttui Minas Ithilissä ja vieraili usein myös tätinsä ja suuriruhtinas Celdrahilin vieraana Belin maassa, jossa hän leikki serkkujensa kanssa. Elatar oli nuorena hento ja sairaalloinen, minkä vuoksi häntä ei uskallettu laittaa opiskelemaan mihinkään julkiseen laitokseen. Sen sijaan häntä kasvatti kuningatar Mírienin valitsema kotiopettajatar. Äitinsä neuvoja seuraten Elatar alkoi täysi-ikäiseksi tultuaan tavoittelemaan itselleen kruununprinssin asemaa.

Aluksi Elatar sai kuitenkin varsin epäilyttävän maineen villinä juhlijana, joka viihtyi nuorien ja hyvinpukeutuvien miesten seurassa. Vuonna 1664 isä pakotti hänet vähäksi aikaa ratsumieheksi Valkoisen puun komppaniaan, jossa hän käytti pseudonyymiä "Ingold". Samaan aikaan hänen välinsä kruununprinssi Ereinioniin tulehtuivat täydellisesti. Elatar ja Ereinion pitivät toisiaan pahimpina kilpailijoinaan ja yrittivät molemmat murhata velipuolensa, siinä kuitenkin onneksi onnistumatta. Ereinionin kerätessä asevoimia Elatar luotti diplomaattisiin lahjoihinsa. Hän meni 1669 yllättäen kihloihin serkkunsa, Belfalasin prinsessan Edhetarielin kanssa (vaikka Númenorin vanha laki kielsi kuninkaallisia ottamasta niin läheistä puolisoa).

Vuonna 1670 Suuri Neuvosto myönsi hänen vanhemmilleen avioeron ja vahvisti samalla Elatarin aseman uutena kruununprinssinä. Edhetariel synnytti hänelle 1671 pojan, joka sai nimekseen Boromir Narmacil. Jotta Elatar saisi asemansa edellyttävää sotilaallista kokemusta, hänet nimitettiin merivoimien esikuntaan Pelargiriin oppimaan suoraan laivastojen komentajalta Findamir Rianilta.