 |
 |
Daldorin kreivi, Gondorin käskynhaltija
(1596 – )
Daldorin kreivi Meldin Lebennivet oli kuuluisa oppinut, pankkiiri, diplomaatti, kielitieteilijä, reliikkien keräilijä ja valtiomies, josta tuli vuoden 1673 yhteiskunnalliset kriisit tekivät Gondorin käskynhaltijan. Hän syntyi Pelargirissa vähäiseen kauppiassukuun.
Meldinin isä oli Barahir, poikkeuksellisen menestynyt silkkikauppias, joka toi laivoilla yleellisyystarvikkeita Haruzanista. Barahir oli 1600-luvun alussa yksi Pelargirin rikkaimmista miehistä ja opetti myös poikansa puhumaan etelän kieliä. Barahir toivoi pojastaan kauppiasta, mutta nuori Meldin omistautui täysin oppineisuudelle. Hän tutki eri yksityisopettajien alaisuudessa quenyaa, sindaria, klassista adûnaicia, haradaicia ja apysaicia, bellakazea, kielitieteen teoriaa ja teologiaa, alkemiaa ja tähtitiedettä.
Isänsä kuoleman jälkeen 1629 Meldin peri kauppahuoneen ja joutui osallistumaan yhteiskunnalliseen elämään. Hänet valittiin Pelargirin Kahdentoista hyvän miehen neuvostoon. Samaan aikaan hän jatkoi akateemista uraansa ja julkaisi useita kielitieteellisiä tutkimuksia ja teologisia pamfletteja, joiden tarkoituksena oli disputoida umbarilaisia ja haradilaisia harhaoppeja vastaan.
Meldin vaikutti Pelargirin politiikassa kahdeksantoista vuoden ajan kanslerina, pormestarina ja raatimiehenä. Välillä hän oli pitkiä aikoja poissa etelässä huolehtimassa kauppahuoneestaan ja kuningas Tarondorin virallisena suurlähettiläänä Haruzanissa ja Umbarissa. Vuonna 1647 kuningas Tarondor palkitsi hänet ansioistaan Daldorin kreivikunnalla Lebennivetin piirikunnassa, josta Meldin otti itselleen sukunimen.
Liiallinen menestys näytti kääntyvän Meldinin tuhoksi. Hänen kilpailijansa Pelargirissa eivät pitäneet siitä että tavallinen kansanmies pääsi Suuren Neuvoston jäseneksi, ja niinpä häntä vastaan nostettiin useita oikeusjuttuja ja Pelargirin veroviranomaiset ulosmittasivat suuren osan hänen omaisuudestaan tekaistuin perustein. Meldin ei suostunut yhteistyöhön Pelargirin rikollisen alamaailman kanssa, joten hänet lopulta pakotettiin myymään pois kauppahuoneensa ja muuttamaan pysyvästi Minas Daldoriin, jossa hän saattoi keskittyä hengellisiin asioihin.
Daldorin vuosinaan Meldinistä tuli radikaalin "Punainen käsi" -salaseuran johtaja, "Númenorin salainen tuli". Meldin alkoi kerätä pyhäinjäännöksiä ja julkaisi useita kiistanalaisia kirjoja Númenorin ajan tieteestä ja tekniikasta. Jotkut epäilivät hänen mielenterveytensä menneen. Vuonna 1667 Meldin julkaisi manifestin nimeltä "Kuninkaan täytyy hallita", joka laukaisi verisen puolueriidan ja sisällissodan Gondorissa. Meldin kannatti vahvempaa kuningasvaltaa ja aateliston erivapauksien vähentämistä. Hänen kiivas hurskautensa alkoi saada pietistisiä piirteitä ja "Punaista kättä" kannattava Lebennin rahvas alkoi palvoa Meldiniä vapahtajanaan.
Meldinin uran huipennus oli, kun vuoden 1673 kansankapinan jälkeen maa ajautui hallituskriisiin ja kuningas nimitti hänet Gondorin uudeksi käskynhaltijaksi. Kreivi Daldorin johtama koalitiohallitus ryhtyi välittömästi tekemään radikaaleja uudistuksia Gondorin hallintoon, muun muassa julistamaan yleisen uskonnon- ja painovapauden.